| |
|
-2010-


Taikayön Teatterin kesän 2010 esitys perustuu
Väinö Linnan
”Täällä Pohjantähden
alla”-romaanin ensimmäiseen osaan. Vuosisata vaihtuu
Pentinkulmallakin. Kellon lähetessä kahtatoista
hiljennytään jokaisessa talossa ja torpassa
kuuntelemaan, kunnes omatekoiset paukut
räjähtelevät ympäri
kylää ja niiden pauke sekoittuu ihmisten riemuun.
Tunnelma on sekä harras että riehakas. Jokaisen katse
on tulevaisuudessa, mitä se tuo tullessaan...
Pentinkulmalaistenkin sielussa elää toivo –
toivo paremmasta.
KOM-teatterin Suomenlinnan esityksestä sanottua:
”Keskiviikkona tuli todistettua se,
mikä oli ounasteltavissa: KOM-teatterin uusi sovitus
Väinö Linnan romaanitrilogiasta on
todennäköisesti parasta, mitä suomalaisella
kesäteatterilla on tänä vuonna
tarjota...”
”Jorma Kairimon sovitus on uudenlainen ja raikas. Ja
”epähämäläisen”
vilkas, kuin alleviivaten sitä, että
kyseessä on koko kansan omaisuutta. Sen nerokkuus on ennen
muuta kirjailijan kerrontaosuuksien dramatisoinnissa. Linnan paljon
puhuvat, tarkkanäköiset ja mehukkaat kerrontaosuudet
tuodaan näyttämölle, kuvitetaan,
näytellään. Toki tätä
esitystapaa on käytetty vanhoissa
kansannäytelmissä. Mutta että se
tehdään meidän pyhälle
kansalliseepoksellemme ja vielä nappiin, on
riemastuttavaa...”
Ohjaus: Heidi Vaarna - Jorma Kairimo
takaisin ylös
↑
|
|
|
|
-2009-

Asessorin naishuolet on hupaisa komedia naisväen suhteen
avuttoman vanhapoika-asessorin karkumatkasta!
Asessori Haaravirran elämä muuttuu suureksi
koettelemukseksi, kun luotettu taloudenhoitaja kuolee ja uusi
huushollerska osoittautuu täysin mahdottomaksi.
Tapoihinsa piintynyt vanhapoika
päättää antaa Vienolle tylysti
pokut ja pyytää kirjeitse vanhaa
nuoruudenystäväänsä Matilda Bybomia
tämän tilalle.
Onnettomien sanakäänteiden ansiosta Matilda luulee
asessorin kosineen häntä.
Ikihyviksi ilahtunut ikäneito purjehtii salamana paikalle.
Tästäkös vannoutunut poikamies kauhistuu.
Kylmä hiki nousee otsalle, henkeä salpaa ja
sydän pomppii kuin kala verkossa.
PAKOON TÄTÄ NAISTA - MAHDOLLISIMMAN PIAN ja
MAHDOLLISIMMAN KAUAS!
Ohjaaja: Heidi Vaarna
Näyttelijät:
Jorma Markkula, Suvi Vantanen, Kai Kalliola, Aino Ruoho, Jenni
Sillanpää, Raine Rönnholm, Saana Ojala ja
Heidi Vaarna
Sydämellisesti tervetuloa!
takaisin ylös
↑
|
|
|
| |
-2008-

Anna-Leena Härkönen
musiikki Lauri Tähkä ja Elonkerjuu
dramatisointi ja ohjaus Heidi Vaarna
Kesän 12.7.2008 Ensi-iltaan valmistui Anna-Leena
Härkösen romaanista HÄRÄNTAPPOASE,
Heidi Vaarnan dramatisoima ja ohjaama
teatteriesitys Honkolan lavalle.
Näytelmä sijoittuu maantieteellisesti Pohjanmaalle ja
siinä käytetään tietenkin
tunnelmaan sopivaa Lauri Tähkä &
Elonkerjuu orkesterin musiikkia.
Näyttelijöinä musikaalinen, maanmainio,
energinen, huippuhyvä nuorisojoukko ja
höysteenä myös vanhempia teatteritaitureita.
Rakkaus
voitti!
Kolmas teatterikesä on jo jäänyt taakse,
mutta paljon sen jälkeen on ehtinyt tapahtuakin.
Syksyllä aloitimme lukion Tampereella. Jenni
ja minä molemmat pääsimme Tampereen
yhteiskoulun lukioon, joka on siis ilmaisutaidon erityislukio.
Siellä opiskelut ovat alkaneet mukavasti. Isoon kouluun ja
lukio-opiskeluun tottuminen kävi nopeasti ja uusia kavereita
olemme myös saaneet. Itselläni on takana vasta kaksi
kurssia ilmaisutaitoa, mutta juuri alkaneessa jaksossa on sitten senkin
edestä. Minulla alkoi nimittäin
näyttämötyön ensimmäinen
kurssi, joka vaikuttaa todella mukavalta, ja odotinkin sitä
innolla jo ennen jakson vaihtumista. Olemme Jennin kanssa myös
samalla improvisaation kurssilla nyt. Samalla kurssilla kanssamme on
Marika, joka aloitti teatterissamme syksyllä. Lisäksi
olen myös valokuvauskurssilla, joten luovuutta saa purkaa
rauhassa myös koulussa.
Tässä kevään mittaan olemme
teatterissa miettineet, mitä ensi kesänä
tehtäisiin. Olemme saaneet mukaan pari uutta nuorta
näyttelijää, Marikan ja
Heikin. Ja sitten keksimmekin Anna-Leena
Härkösen kirjoittaman Häräntappoaseen.
Nyt olemme katsoneet sen minisarjana. Lukuharjoitus olisi tarkoitus
pitää 5. huhtikuuta. Eli Heidi ja
Jorma ahkeroivat nyt
käsikirjoituksen parissa. Roolijakoakin on jo alettu
kaavailla. Ennen lukuharjoitusta laitamme musiikkiharjoitukset alulle.
Luulen, että edessä on jälleen erilainen
kesä kuin aikaisemmin. Nyt on ehkä aika ottaa
enemmän vastuuta teatterin asioista harteille. Tietysti nyt on
muutenkin eri kuviot, joten Urjala-Tampere – akselia tullaan
sahaamaan, kun suurin osa kavereista ja ystävistä on
Tampereella. Olen syksyn mittaan – jälleen kerran
– huomannut henkistä kasvua itsessäni
todella paljon. Välillä tulee olo, että
kunpa saisi olla vielä lapsi. Toisaalta TYK on aika
Mikä-mikä-maa toisinaan, ja se on hyvä asia.
Siellä saa leikkiä!
Odotan todella paljon tätä alkavaa
kevättä ja kesäteatterin alkua. Viime
kesä oli todella upea. Teatterin nuorison kanssa
lähennyimme paljon. Siitä kertovatkin
myöhäiset, keskustelurikkaat illat Honkolan lavalla
esityksen tai harjoitusten jälkeen, ja jopa yöpyminen
siellä teltan kanssa. Viime kesää on
edelleen ihana fiilistellä. Toivottavasti
tästä kesästä tulee yhtä
ihana!
Hyvää kevättä,
toivoo Satu
takaisin ylös
↑
|
|
|
| |
-2007-

Hienojen laulujen ja loistavien laulajien rytmittämä
kotimainen kantaesitys!
Honkolan kolme orpoa sisarta kaipaavat lapsuutensa Helsinkiin, aivan
kuten esikuvansa Tsehovin sisaret Moskovaan.
Mutta mitä tekee Honkolassa vankikarkuri?
Miksi Maajussi Harri juoksee kilpaa peuran kanssa?
Miksi Tapilla on musta silmä?
Maalaisuutta, kaupunkilaisuutta, kiusaamista, onnenkaipuuta ja
elämäntuskaa hauskasti ja kabareemaisesti
käsittelevä näytelmä!
käsikirjoitus ja ohjaus Heidi Vaarna
takaisin ylös
↑
|
|
|
| |
-2006-
|
”Sätkät,
sätkät, parrun pätkät
sinisellä Saimaalla seilattiin,
poijat, jätkät, pitkät
pätkät,
kaunista Veeraa me katseltiin.
Ja sen tervahöyryn nimi
oli Prinsessa Armada
ja me parrulastissa seilattiin
noita Saimaan aaltoja...”
|
|
| |
-2005-
Liian Paksu Perhoseksi menestysnäytelmä valloittaa
Kylmäkosken Sotkian nuorisoseurantalon.
Akaan opiston näytelmäpiiri, Taikayön
Teatteri, laajentaa esitysaluettaan harjoittelemalla talviversion
kesän 2004 suursuosikista, ensin hienosti remontoidulle
Sotkian nuorisoseurantalolle, ja myöhemmin vaikkapa
kiertue-esitykseksi.

TV:stäkin tuttu tarina kertoo komeankokoisesta Kaisu
Ketosesta, joka pestautuu Ruutinojan sekatavarakauppaan
kauppa-apulaiseksi. Vastassa on sympaattinen kauppias Erni,
äiteineen ja sisarineen...Liian Paksu Perhoseksi kertoo
kiusaamisesta, traumoista, kaappien luurangoista ja
selviytymisestä. Se on myös suuri rakkaustarina,
näyttämönään autioituva
Suomi.
Ohjaaja-dramaturgi Heidi Vaarnan sanoin:
" Emme mekään tiedä etukäteen ,
mitä elämä mukanaan tuo. Siispä
rohkenen ehdottaa; älkää
säästäkö rakkautta! Kohtalokasta ei
liene, kuinka paljon minua rakastetaan. Kohtalokasta on ellen itse
kykene rakastamaan.
Toivotamme yleisön sydämellisesti tervetulleeksi.
Suurella rakkaudella."
25.7.2005
Kesäkatsoja
Isäntä rullasängyssä.
Vanhaemäntä Tiina (sirkka Näsi) hoivaa
Ukko-Anttia (Atte Uosukainen), joka häilyy kuoleman ja
elämän rajamailla pudottuaan tikapuilta.
Onnen maa mahtuu
tanssilavalle Urjalassa
Juhani Karvonen
Urjala
"Kun minä vien, niin höyläpenkkikin osaa
tanssia". Markku Pölösen
kirjoittamassa Onnen maa
-näytelmässä kaupungista kotitalolleen
kesäksi saapuvan Tenhon puheet ovat suuret. Pian
kotiväelle kuitenkin selviää esimerkiksi se
tosiseikka, ettei Tenholla ole koskaan ollut, eikä tule
olemaan, käytössään presidentti Kekkosen
vanhaa autoa.
Maalaismiljöön luominen yhdelle
kolmasosalle Honkolan tanssilavan lattiapintaalasta tuskin on ollut
ohjaaja Heidi Vaarnalle ja kumppaneille aivan
yksinkertaisen suunnitelun tulos. Kun vielä tuostakin alasta
osan täyttää kiinteä kahvio ja osan
vanha isäntä Ukko-Antti massiivisine
rullasänkyineen, jää itse toimintaan
melkoisen vähän tilaa. Kulissien kaksikerroksisuus ja
näytelmän vieminen tanssilavan pihamaalle helpottavat
ahtautta.
Tanssilavalla ei ole nousevaa katsomoa.
Hyvää näköalaa kaipaavankannattaa
siis saapua paikalle hyvissä ajoin ennen esityksen alkua.
toisaalta takapenkkiläinenkään ei
menetä paljon, sillä
näyttämölle tuodut kuormauslavat auttavat
näkemään estradin tapahtumat.
Tangonäytelmässä on runsaasti
musiikkia, ja tietysti lähinnä tangoa haitarin
säestyksellä.
Jos joku ei näitä suomalaisuuden
elementtejä siedä, kannattaa miettiä
kahdesti Taikayön Teatterin esityksen katsomista - vaikka
tangokuninkaana näytelmässä
esiintyvän Ilmari Kaarineva laulu ja Lars
Coleruksen soitto ovat hienoa kuultavaa.
Taikayön Teatteri vetää nyt
ensimmäistä kauttaan Urjalassa.
Näyttelijäkunnassa on urjalalaisten lisäksi
toijalalaisia, tamperelaisia, kylmäkoskelaisia ja
huittislaisia. Urjalankylän kesäteatterin ja
Taikayön kesäteatterin näytökset
osuvat osin samoiksi päiviksi ja vieläpä
samoiksi kellonajoiksi. Saa nähdä vaikuttaako
tämä päällekkäisyys
teatterien katsojamääriin.
Teatterikiikari
- Illan ruusu:
Nuori näyttelijänalku Aku Leppänen ei
takeltele Tapina, vaikka vuorosanoja on runsaasti. Jokainen isoveli
tietää, miten ärsyttävä
pikkuveli voi olla.
- Oho!:
Ei hyttysen hyttystä, vaikka tanssilavalla kostean kuusikon
keskellä niitä luulisi riittävän.
- Väliaikatarjoilu:
Näyttelijäkaarti ja tangokuningas
esittävät musiikkia koko väliajan haitarin
säestyksellä.
- Näyttämö:
Vaikka taivaalta sataisi halkoja, ei haittaa. Honkolan tanssilavan
katto kestää.
takaisin ylös
↑
-2004-
HIIRI JA NORSU KOHTAAVAT
URJALASSA
Juhani Karvonen
Urjala
Kun poika on saanut jo koulussa lempinimekseen Hiirulainen ja naista on
haukuttu norsuksi, vaatii pelkkä yhteiselon aloitus
kummaltakin rohkeutta.
Urjalan kesäteatterin tämän
vuoden näytelmässä Liian paksu perhoseksi
Ruutinojan sekatavarakauppias Erni (Harri Colerus)
ja hänen apulaisekseen palkkautuva Kaisu Ketonen(Sirkka
Koivuniemi) käyvät lävitse rankkaa
elämänkoulua.
Heidi Vaarnan ohjaamassa ja
damatisoimassa näytelmässä
käydään puolessatoista tunnissa
lävitse lähes kaikki, mitä parisuhde voi
mukaanaan tuoda. Kaisu ja Erni rakastuvat, odottavat vauvaa, kokevat
keskenmenon, riitelevät, ajautuvat erilleen ja loppujen
lopuksi löytävät uudelleen toisensa.
Liian paksu perhoseksi -
näytelmä kertoo kiusaamisesta, kaappien luurangoista
ja selviytymisestä. Se on myös suuri rakkaustarina
näyttämönään 1960-luvun
autioituva Suomi.
Näytelmän on kirjoittanut
seinäjokelainen kirjailia Sisko Istanmäki.
Hänet on palkittu valtionpalkinnolla
näytelmistä Väki ja valta. Liian
paksu perhoseksi ilmestyi vuonna 1995 ja se ylsi huikeaan
arvostelumenestykseen.
Jos perinteisen kesäteatterin oletetaan olevan
silkkaa hauskuutta ja naurua, ei Liian paksu perhoseksi
ole sitä. Esimerkiksi jokainen keskenmenon kokenut nainen tai
koulussa kiusatuksi joutunut poika tai äitinsä
pauloissa edelleen elävä mies voi
löytää
näytelmästä omia kokemuksiaan.
Teatterikiikari
- Lavalle luotu:
Erni (Harri Colerus) ja Kaisu (Sirkka Koivuniemi) ovat lavalle luodut
jo kokonsa puolesta. Ei elämä ole aina helppoa
ollutkaan.
- Ohhoh:
kun lapsi pääsee kesäteatterin lavalle, ei
hänellä ole ilmeisesti minkään
valtakunnan rimakauhua. Viivin tytärtä
Eliseä esittävä Annastiina Koivuniemi on
kuin kotona näytelmässä.
- Uusiksi meni:
Urjalankylän kesäteatterin katsomoon voisi rakentaa
edes pienen sadelipan. Nyt yleisö on täysin
säiden armoilla.
- Illan ruusu:
Yhtä kurjaa sisarta kuin Viivi ei kellään
missään nimessä voi olla. Viivin roolissa
oleva Terttu Colerus osaa todella kaakattaa kuin sisar pahimmillaan.
Näytelmän onnistuminen on
suurelta osin Kaisun ja
Ernin roolisuoritusten varassa. Kun he saavat yhteiselonsa
myötä- ja vastoinkäymiset vaikuttamaan
todelliselta elämältä, myös
näytelmä onnistuu. Ohjaaja Heidi Vaarna on valinnut
pääosiin henkilöt onnistuneesti.
Sekä Kaisussa että Ernissä on oikeaa karismaa
takaisin ylös
↑
|
|
|
|